Suomen tullin tilastot antavat tietoa Saksan ja Suomen välisen kaupan kehityksestä. Nämä luvut eivät kuitenkaan sisällä puolustustarvikkeita tai -palveluita, jotka molemmat ovat nopeasti kasvavia aloja. Olemme analysoineet vuoden 2025 tulliluvut puolestasi – ja tarjoamme ennusteen vuodelle 2026.
Suomen ulkomaankauppa Saksan kanssa vuonna 2025
Suomen tavaraviennistä yli 7,3 miljardia euroa (n. 9,9 %) suuntautui Saksaan vuonna 2025. Vienti Saksaan laski 9,6 prosenttia. Kun vientiluvuista poistetaan yksittäinen laivatoimitus kesäkuussa 2024, laskua oli enää 1,2 prosenttia. Tämä osoittaa jälleen, kuinka suuri vaikutus Meyer Turun telakan toimituksilla on vientilukuihin.
Vastaava yksittäisten toimijoiden vaikutus näkyy myös Valmet Automotiven tilauskannan muutoksissa: vuonna 2025 moottoriajoneuvojen vienti kasvoi jopa 23 prosenttia, ja sen osuus kokonaisviennistä oli 12,2 prosenttia. Kuluvan vuoden vientiin Valmet Automotive ei kuitenkaan enää vaikuta, sillä sopimus Mercedeksen kanssa päättyi vuodenvaihteessa. Tämä korostaa, kuinka herkkä Suomen vientirakenne on yksittäisille suurille teollisille toimijoille.
Tuonti Saksasta oli vuonna 2025 yhteensä 11,6 miljardia euroa, jolloin sen osuus Suomen kokonaistuonnista nousi 15,5 prosenttiin. Saksa on näin ollen tällä hetkellä Suomelle selvästi merkittävämpi tuontimaa kuin vientikohde, mikä kuvastaa syvää teollista integraatiota ja riippuvuutta saksalaisista koneista, laitteista ja välituotteista. Kasvua kirjattiin erityisesti koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonnissa, joiden osuus nousi jo lähes 50 prosenttiin ja kokonaisarvo ylitti 5,7 miljardia euroa.
Rakennemuutoksen suunta
Suomen vienti on parhaillaan merkittävässä murrosvaiheessa, jossa perinteinen sopimusvalmistus väistyy korkean teknologian, energiaratkaisujen ja turvallisuuspoliittisten investointien tieltä. Valmet Automotiven autotuotannon päättyminen on osa laajempaa Euroopan autoteollisuuden rakennemuutosta, joka pakottaa suomalaisyritykset etsimään uusia kasvun lähteitä.
Näissä luvuissa ei ole huomioitu puolustusalan tuotteita tai palveluja, jotka muodostavat oman nopeasti kasvavan kokonaisuutensa. Kaksikäyttötuotteiden merkitys kasvaa, ja erityisesti Saksassa kysyntä on voimistumassa puolustuksen, infrastruktuurin ja energiaratkaisujen investointien myötä.
Suurimmat vientiryhmät Suomesta Saksaan (Suomen tulli):
1. Paperi ja pahvi sekä niistä tehdyt tuotteet: 970 milj. euroa (+2,0 %), osuus 13,2 %
2. Moottoriajoneuvot: n. 900 miljoonaa euroa (+23,0 %), osuus 12,2 %
3. Muut sähkökoneet ja -laitteet: 662 milj. euroa (-32,4 %), osuus 9,0 %
Seurattavat alat ja muutosvoimat
- Puolustusteollisuus: Valmet Automotive suuntaa osaamistaan autoteollisuuden ulkopuolelle, erityisesti puolustussektorille. Valtio on noussut yhtiön enemmistöomistajaksi vahvistaakseen kotimaista huoltovarmuutta ja teollista kapasiteettia.
- Vihreä siirtymä ja akkuala: Valmet Automotivesta eriytetty Ioncor Oy keskittyy liikenteen sähköistämiseen ja akkuratkaisuihin, jotka ovat keskeinen osa Suomen uutta vientistrategiaa.
- Puhtaan energian investoinnit: Investoinnit tuulivoimaan, datakeskuksiin ja vetytalouteen tukevat vientiä pitkällä aikavälillä.
- ICT ja palveluvienti: Yli puolet Suomen palveluviennistä tulee nykyisin teknologiateollisuudesta, erityisesti tietojenkäsittelypalveluista ja ohjelmistoista.
- Raskas konepajateollisuus ja meriteollisuus: Vaikka suhdanne on haastava, loistoristeilijöiden ja erikoisalusten toimitukset ylläpitävät tavaraviennin tasoa.
Suomen ulkomaankaupan näkymät 2026
Suomen Pankin mukaan Suomen talous kääntyi uudelleen kasvuun vuoden 2025 loppupuolella, ja myönteinen kehitys jatkui myös vuoden 2026 alussa. Suomen ja Saksan välisen kaupan tullitilastot tukevat tätä kehitystä: Suomen vienti Saksaan kasvoi alkuvuonna selvästi edellisvuodesta. Tammi–helmikuussa vienti kasvoi yhteensä 6,3 prosenttia, ja maaliskuussa ennakkotietojen mukaan jopa 7,8 prosenttia.
Talouden näkymiin liittyy kuitenkin edelleen epävarmuutta, muun muassa Iranin sodan vaikutusten vuoksi. Suomen Pankin huhtikuun puolivälissä julkaistun ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa vuonna 2026 noin 0,6 prosenttia. Ennustetta on kuitenkin tarkistettu alaspäin 0,2 prosenttiyksiköllä joulukuuhun verrattuna.
Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn arvioidaan samalla vahvistuneen World Competitiveness Ranking 2025 -vertailun perusteella, mikä voi luoda perustaa uudelle kasvulle ja investoinneille. Suomen ja Saksan välinen kauppa onkin siirtymässä uuteen vaiheeseen: määrien sijaan yhä tärkeämmäksi nousevat tuotteiden jalostusaste, teknologinen taso ja toimitusten sisältämä osaaminen.
Teksti: Antti Grönlund
