++ Päivittyvä uutisseuranta: Saksan uusi hallitus ++

Investointikannustimilla pyritään luomaan uutta kasvua. Tämän tavoitteen pohjalta uusi liittohallitus on käynnistänyt veropohjaisen investointihätäohjelman, jonka tavoitteena on myös vahvistaa Saksaa yritysten sijaintipaikkana. Liittopäivät on jo hyväksynyt investointihätäohjelman, mutta jotta laki tulisi voimaan, Saksan parlamentin ylähuoneen, Bundesratin, on vielä hyväksyttävä se. Tämän odotetaan tapahtuvan 11. heinäkuuta.

Konkreettisia nostoja:

• Investointiboosterit: Kaikki Saksassa toimivat yritykset voivat hyödyntää vuosittain 30 prosentin ​ laiteinvestointien poistoja. Nopeutettu poistojen hyödyntämissäännös koskee 1. heinäkuuta 2025 ja 31. joulukuuta 2027 välisenä aikana tehtyjä investointeja. Yritykset poistavat tyypillisesti äskettäin hankitut koneet, laitteet tai ajoneuvot tasapoistoina niiden käyttövuosien aikana. Nyt ehdotettu 30 prosentin degressiivinen poisto tarkoittaa, että yritykset voivat vähentää 30 prosenttia hankintamenoista hankintavuoden voitoillaan. Toisena ja kolmantena vuonna jäljellä olevasta arvosta voidaan tehdä vielä 30 prosentin poisto.
• Yritysajoneuvojen sähköautokannustimet: Yrityskäytössä olevien sähköautojen arvo voidaan myös poistaa verotuksessa nopeammin. Sijoitusvuonna sallitaan 75 prosentin nopeutettu poisto hankintahinnasta. Tämä säännös koskee 30. kesäkuuta 2025 ja 31. joulukuuta 2027 välisenä aikana ostettuja sähköautoja. Lisäksi sähköisten yritysautojen veroetujen bruttohintarajaa korotetaan nykyisestä 70 000 eurosta 100 000 euroon.
• Tutkimuksen tukeminen: Tutkimusinvestointien kannustamiseksi tutkimusavustussäännöstä laajennetaan. Verovähennyskelpoisen tutkimusavustuksen laskennan yläraja nousee 10 miljoonasta eurosta 12 miljoonaan euroon vuosina 2026–2030. Lisäksi rahoituskriteerejä laajennetaan ja hakuprosessia yksinkertaistetaan.

Seitsemän viikkoa virkaanastumisensa jälkeen Saksan uusi liittohallitus on esitellyt vuoden 2025 budjettiluonnoksensa, suunnitellut keskeiset luvut vuoteen 2029 asti sekä lakiluonnoksen 500 miljardin euron erityisrahastosta infrastruktuuria ja ilmastoneutraaliutta varten.

Hallitus suunnittelee ennätyksellisiä, yli 115 miljardin euron investointeja pelkästään vuodelle 2025. Vuoteen 2029 mennessä liittovaltion vuotuisten investointien odotetaan nousevan lähes 120 miljardiin euroon vuodessa.

Minne investointeja suunnataan?

• Rautatiet: Vuonna 2025 rautatieinfrastruktuuriin investoidaan noin 22 miljardia euroa. Rautatieverkkoa modernisoidaan ja digitalisoidaan. Rautatieinfrastruktuuriin on suunniteltu investointeja yli 100 miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi osavaltioille myönnetään 2 miljardia euroa taloudellista tukea rautatieinfrastruktuuriin ja Deutsche Bahnille tukia – molemmat paikallisliikennettä varten.
• Digitalisaatio: Hallitus investoi aluksi vähintään 4 miljardia euroa vuosittain digitalisaation edistämiseen, mukaan lukien laajakaistaverkon laajentaminen ja hallinnon digitalisointi. Tämän summan odotetaan kuitenkin "kasvavan merkittävästi" seuraavien vuosien aikana.
• Ilmasto- ja muutosrahasto (saks. Klima- und Transformationsfonds): Saksan aikoo olla ilmastoneutraali vuoteen 2045 mennessä. Ilmasto- ja muutosrahasto edistää tehokasta ja ilmastoystävällistä muutosta, vetytalouden käyttöönottoa, ilmastoystävällistä liikkuvuutta ja teollisuuden muutosta. Tähän investoidaan yhteensä 100 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana.
• Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus: Saksa aikoo panostaa noin 62,4 miljardia euroa puolustukseen vuonna 2025. Nämä menot kasvavat asteittain vuoteen 2029 asti. Noin 1,4 miljardia euroa suunnataan pelastuspalveluun ja sisäisen turvallisuuden edistämiseen.
• Rakentaminen ja asuminen: Saksa aikoo investoida vuosittain yli 4 miljardia euroa sosiaaliseen asuntotuotantoon ja kaupunkikehitykseen vuoteen 2029 asti. Lisäksi erityisrahastoon on varattu noin 11,25 miljardia euroa rakennusalan tukiin vuoteen 2037 asti.
• Koulutus ja lastenhoito: Saksa on myös modernisoimassa toimiaan lastenhoidon ja digitaalisen koulutuksen aloilla – infrastruktuurin erityisrahastosta on varattu yhteensä 6,5 miljardia euroa molemmille aloille.

Mikä on ”velkajarrun” kohtalo?

”Mikään ei ole kalliimpaa kuin pysyvä pysähtyneisyys”, sanoi uusi liittovaltion valtiovarainministeri Lars Klingbeil esitellessään budjettineuvottelujen tuloksia. ”Siksi meidän on investoitava nyt ja myös otettava lisää velkaa. Jos elvytämme taloutta ja luomme kasvua, myös valtion tulot kasvavat jälleen.”

Velkajarru on Saksan perustuslakiin kirjattu sääntö. Maaliskuussa 2025 liittopäivät kuitenkin hyväksyi uudistuksen, jolla velkajarru keskeytettiin osittain, mikä mahdollisti rahoituksen kiireellisesti tarvittaviin menoihin, kuten puolustukseen, väestönsuojeluun ja tiedustelupalveluihin sekä infrastruktuuriin ja ilmastonsuojeluun. Hallituksen mukaan velkajarrusääntöä on tarkoitus nykyaikaistaa tulevaisuudessa, jotta se ei estäisi maan kannalta tärkeitä investointeja. Tätä muutosta varten perustetaan asiantuntijakomissio.

Saksan hallituspuolueet CDU ja SPD pääsivät 28.5. neuvottelukierroksellaan sopuun pikaisesta toimenpideohjelmasta, johon liittyvät poliittiset päätökset tehdään – tai vähintäänkin aloitetaan – vielä ennen kesätaukoa. "Kesään mennessä mahdollistamme erityisrahaston investointien käynnistymisen ja parannamme sekä julkisten että yksityisten investointien edellytyksiä", ohjelmassa todetaan.

Laajan investointiohjelman lisäksi tavoitteena on rakenteellisten uudistusten kautta palauttaa Saksan talous takaisin kasvu-uralle. Energiakustannuksia ja veroja lasketaan, ja byrokratiaa puretaan. Esimerkiksi valokuitu- ja 5G-verkkojen laajentamiseen liittyviä suunnittelu- ja lupaprosesseja nopeutetaan huomattavasti, samoin vedyn tuotanto- ja jakeluinfrastruktuurin lupakäsittelyä.

Yksityiskohtia toimenpiteistä:

Investointiohjelma

• Käynnistetään niin sanottu "investointibuusteri", joka mahdollistaa kalustohankintojen poistot degressiivisellä menetelmällä. Hallitussopimuksessa on mainittu 30 prosentin poisto kolmen vuoden ajaksi. Erillinen laki määrittelee aloitusajankohdan.
• Toteutetaan 500 miljardin euron erityisrahasto, joka kohdennetaan infrastruktuuriin ja ilmastoneutraaliuuteen – sen käyttöä ohjataan useilla säädöksillä.
• "Hightech-ohjelma Saksalle" tähtää innovaatiokyvyn ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
• Parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten sekä startupien rahoitusmahdollisuuksia.

Uutta talouskasvua

• Sähköveroa ja verkkokuluja alennetaan.
• Sähköautojen verokohtelua parannetaan.
• Saksan kansallinen toimitusketjulaki kumotaan.
• Kansallinen satamastrategia viedään käytäntöön.

Yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen

Hallitus aikoo käynnistää jo ”kesään mennessä” mittavan lainsäädännön uudistuksen, joka koskee suunnittelu-, rakentamis-, ympäristö-, hankinta- ja menettelysäädöksiä. Tavoitteena on nopeuttaa ja yksinkertaistaa prosesseja erityisesti seuraavilla alueilla:

• Bundeswehrin eli puolustusvoimien hankinnat
• Maalämmön, lämpöpumppujen, lämpövarastojen ja -verkkojen rakentaminen
• Vetyinfrastruktuurin ja tuulivoimaloiden lupaprosessit

Lisäksi vuoden 2025 ja 2026 budjettineuvottelut aloitetaan vielä kesäkuussa. Edellinen hallitus kaatui tämän kysymyksen käsittelyyn joulukuussa 2024.

Innovatiivisia ideoita kehittävät yritykset saavat tulevaisuudessa helpommin poikkeuslupia kokeillakseen uusia ratkaisujaan. Uusi liittohallitus on päättänyt tästä ns. ”reaalilaboratorioita” koskevalla lakiesityksellä. Tavoitteena on, että viranomaiset luovat selkeitä lupakäytäntöjä innovaatioille sen sijaan, että ne estäisivät kehitystä vanhentuneilla prosesseilla. Pitkällä aikavälillä tämän toivotaan kannustamaan viranomaisia tukemaan innovatiivisia yrityksiä.

Lisäksi Saksan talousministeriö on päättänyt, että kaikissa uusissa lakiluonnoksissa tarkastellaan mahdollisuutta käyttää ns. ”kokeilulausekkeita”, jotka voisivat tarjota lisää liikkumavaraa innovaatiolle.

Toukokuun lopussa 2025 käynnistyy myös uusi innovaatiopalveluportaali reaalilaboratorioille. Portaali toimii keskitettynä neuvonta- ja verkostoitumispisteenä yrityksille, jotka haluavat hyödyntää näitä poikkeusjärjestelyjä.

Saksan talousministeri Katherina Reichen mukaan yrityksille suunnattu helpotuspaketti on määrä esitellä heinäkuun puoliväliin mennessä. Tavoitteena on käynnistää kasvu ja keventää yritysten taakkaa esimerkiksi sähkön hinnan alentamisella ja työmarkkinauudistuksella.

Saksan uusi digitalisaatioministeri Karsten Wildberger esitteli liittopäivillä nelivuotissuunnitelmansa. Hän painotti erityisesti kolmea seikkaa.

”Ensinnäkin: digivaltio! Ehdottoman tärkeää: vähemmän byrokratiaa. Ja byrokratiaa nopeammin ja yksinkertaisemmin", ministeri totesi. Kansalaiset ja yritykset tarvitsevat parempia digitaalisia palveluita, ja niitä varten rakennetaan yhtenäinen infrastruktuuri, joka sisältää peruskomponentit, kuten pilvipalvelut, IT-palvelut, selkeästi määritellyt rajapinnat sekä henkilökohtaisen digitaalisen identiteetin.

Toiseksi Wildberger korosti digitaalisen infrastruktuurin merkitystä – erityisesti valokuituverkkoja ja 5G-teknologiaa koko maan kattavasti. Yritykset vastaavat ensisijaisesti toteutuksesta, mutta valtio tukee prosessia.

Kolmantena hän mainitsi poliittiset puitteet, jotka tukevat digitaalista taloutta, tekoälyn hyödyntämistä ja uusia digitaalisia liiketoimintamalleja. Saksa haluaa olla ensisijainen valinta yrityksille, jotka toimivat datan ja tekoälyn parissa. Kyberturvallisuudella on tässä keskeinen rooli.

Ministeri painotti myös eurooppalaista yhteistyötä: EU:n sisämarkkinoiden digitalisointi 450 miljoonalle ihmiselle voisi luoda ”merkittäviä mahdollisuuksia kasvuun ja työllisyyteen”.

Saksan uusi digitalisaation ja valtion modernisoinnin ministeriö saa merkittävän roolin valtionhallinnon uudistuksessa. Mediatietojen mukaan Merzin hallituksen päätöksellä perustettava ministeriö keskittää useita keskeisiä digitehtäviä yhteen yksikköön. Sen vastuulle siirtyvät valtion IT-ohjaus, kyberturvallisuus, IT-infrastruktuurin hallinta, valtion verkot sekä valtion IT-menojen koordinointi. Tähän saakka nämä tehtävät ovat jakautuneet liittokanslerinviraston lisäksi oikeus-, liikenne-, talous-, sisä- ja valtiovarainministeriöiden kesken. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa hallintorakenteita ja nopeuttaa digitalisaatiota.

Poikkeuksia kuitenkin jää: passien ja henkilökorttien digitalisointi sekä kansallinen identiteetinhallinta säilyvät edelleen sisäministeriön vastuulla. Digitalisaatioministeri Karsten Wildberger osallistuu jatkossa kaikkien merkittävien IT-hankintojen ohjaukseen koko liittovaltion tasolla – puolustus-, poliisi-, turvallisuus- ja verohallinnon hankkeita lukuun ottamatta. Verohallinto saa oman IT-palveluntuottajansa, joka sijoitetaan valtiovarainministeriön alaisuuteen.

Uuden ministeriön johtoon on nimitetty Karsten Wildberger, joka siirtyy tehtävään yksityiseltä sektorilta. Wildberger on väitellyt tohtoriksi fysiikasta ja toiminut aiemmin mm. liikkeenjohdon konsulttina sekä johdossa yrityksissä kuten T-Mobile ja Vodafone. Vuodesta 2016 hän kuului energiayhtiö E.ONin johtoryhmään vastaten digitaalisen transformaation edistämisestä. Vuosina 2021–2025 hän toimi elektroniikkaketju MediaMarktin emoyhtiön Ceconomy AG:n toimitusjohtajana.

Saksan uusi talousministeri Katharina Reiche korosti virkaanastujaispuheessaan energia- ja ulkomaankauppapolitiikan keskeistä merkitystä. Hänen mukaansa huoltovarmuus on ykkösprioriteetti – esimerkiksi Iberian niemimaan kaltaisia sähkökatkoja ei saa päästä tapahtumaan. Energiapolitiikkaan tarvitaan hänen mukaansa "todellisuustarkistus".

Reiche haluaa synkronoida uusiutuvan energian tuotannon ja sähköverkon laajentamisen paremmin ajallisesti ja alueellisesti. Uusiutuvien lisäksi Saksassa on oltava myös ohjattavaa sähköntuotantoa, kuten uusia kaasuvoimaloita, joiden kokonaistehoksi kaavaillaan 20 gigawattia. Näiden rakentamiseen liittyvät tarjouskilpailut on tarkoitus käynnistää nopeasti. Lisäksi CCS- ja CCU-teknologioille (hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen) halutaan merkittävämpi rooli Saksassa.

Korkeita sähkönhintoja aiotaan hillitä muun muassa teollisuuden tukisähkönhinnan avulla. Yrityksiä kannustetaan solmimaan pitkäaikaisia kaasuntoimitussopimuksia ulkomaisten kumppaneiden kanssa, ja valtio tukee näitä poliittisesti.

Kilpailukyvyn parantamiseksi Reiche ajaa vetytalouden nopeaa käynnistämistä ja teollisuuden keskusten liittämistä vetyinfran runkoverkkoon. Siirtymävaiheessa ei käytetä ainoastaan vihreää vetyä, vaan kaikki vedyn tuotantomuodot ovat sallittuja. Koska jopa 70 % Saksan vetyntarpeesta on tuotava ulkomailta, ministeri painottaa energiakumppanuuksien ja rajat ylittävien infrastruktuurihankkeiden vahvistamista.

Puheessaan Reiche korosti myös aktiivisen ulkomaankauppapolitiikan merkitystä. Hänen mukaansa sen tulee jatkossa saada aiempaa vahvempi rooli Saksan talousstrategiassa.

Saksan uusi hallitus aikoo yksinkertaistaa, nopeuttaa ja digitalisoida julkisten hankintojen prosesseja liittovaltion, osavaltioiden ja kuntien tasolla. Tavoitteena on erityisesti helpottaa Mittelstandin eli pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin.

Keskeisiin toimiin kuuluu kynnysarvojen yhtenäistäminen kansallisessa lainsäädännössä ja niiden nostaminen erityisesti suorissa hankinnoissa ja neuvottelumenettelyissä. Tämä tarkoittaa, että tarjouskilpailu tulee pakolliseksi vasta suuremmissa hankinnoissa. Liittovaltion tasolla suorien toimitus- ja palveluhankintojen arvoraja nostetaan 50 000 euroon. Uusille, innovatiivisia palveluja tarjoaville startup-yrityksille suunnitellaan jopa 100 000 euron arvorajaa ensimmäisten neljän toimintavuoden ajaksi.

Hankintajärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen on myös suunnitteilla. Julkisiin hankintoihin otetaan käyttöön strateginen hankintajohtaminen, jonka tavoitteena on tehdä osallistumisesta mahdollisimman vähäbyrokraattista, digitaalista ja pk-yritysystävällistä. Yritysten kelpoisuus voitaisiin jatkossa osoittaa esimerkiksi valvotuilla järjestelmillä tai omaehtoisilla vakuutuksilla, ja todistustaakka sekä valvonta pidettäisiin mahdollisimman vähäisinä.

Myös valmisteilla oleva infrastruktuurin tulevaisuuslaki tuo helpotuksia julkisiin hankintoihin. Tavoitteena on kattaa nopeasti akuutit investointitarpeet hyödyntämällä vuoteen 2037 asti käytössä olevaa erityisrahoitusta, joka kohdistuu liittovaltion, osavaltioiden ja kuntien infrastruktuurihankkeisiin. Tämän myötä suunnittelu-, lupa- ja hankintamenettelyjä nopeutetaan. Uusi laki antaisi valituille hankkeille aseman ”erityisen yleisen edun mukaisina”, mikä mahdollistaisi niiden priorisoinnin ja nopeutetun käsittelyn. Mallina toimivat säännökset, joilla LNG-terminaalien rakentamista nopeutettiin energiakriisin aikana vuosina 2022–2023.

Lisäksi hallitus aikoo helpottaa hankintamenettelyjä myös puolustuksen ja tutkimuksen aloilla, mahdollistamalla yksinkertaistetut poikkeusmenettelyt näillä strategisesti tärkeillä sektoreilla.