++ Päivittyvä uutisseuranta: Saksan uusi hallitus ++

Innovatiivisia ideoita kehittävät yritykset saavat tulevaisuudessa helpommin poikkeuslupia kokeillakseen uusia ratkaisujaan. Uusi liittohallitus on päättänyt tästä ns. ”reaalilaboratorioita” koskevalla lakiesityksellä. Tavoitteena on, että viranomaiset luovat selkeitä lupakäytäntöjä innovaatioille sen sijaan, että ne estäisivät kehitystä vanhentuneilla prosesseilla. Pitkällä aikavälillä tämän toivotaan kannustamaan viranomaisia tukemaan innovatiivisia yrityksiä.

Lisäksi Saksan talousministeriö on päättänyt, että kaikissa uusissa lakiluonnoksissa tarkastellaan mahdollisuutta käyttää ns. ”kokeilulausekkeita”, jotka voisivat tarjota lisää liikkumavaraa innovaatiolle.

Toukokuun lopussa 2025 käynnistyy myös uusi innovaatiopalveluportaali reaalilaboratorioille. Portaali toimii keskitettynä neuvonta- ja verkostoitumispisteenä yrityksille, jotka haluavat hyödyntää näitä poikkeusjärjestelyjä.

Saksan talousministeri Katherina Reichen mukaan yrityksille suunnattu helpotuspaketti on määrä esitellä heinäkuun puoliväliin mennessä. Tavoitteena on käynnistää kasvu ja keventää yritysten taakkaa esimerkiksi sähkön hinnan alentamisella ja työmarkkinauudistuksella.

Saksan uusi digitalisaatioministeri Karsten Wildberger esitteli liittopäivillä nelivuotissuunnitelmansa. Hän painotti erityisesti kolmea seikkaa.

”Ensinnäkin: digivaltio! Ehdottoman tärkeää: vähemmän byrokratiaa. Ja byrokratiaa nopeammin ja yksinkertaisemmin", ministeri totesi. Kansalaiset ja yritykset tarvitsevat parempia digitaalisia palveluita, ja niitä varten rakennetaan yhtenäinen infrastruktuuri, joka sisältää peruskomponentit, kuten pilvipalvelut, IT-palvelut, selkeästi määritellyt rajapinnat sekä henkilökohtaisen digitaalisen identiteetin.

Toiseksi Wildberger korosti digitaalisen infrastruktuurin merkitystä – erityisesti valokuituverkkoja ja 5G-teknologiaa koko maan kattavasti. Yritykset vastaavat ensisijaisesti toteutuksesta, mutta valtio tukee prosessia.

Kolmantena hän mainitsi poliittiset puitteet, jotka tukevat digitaalista taloutta, tekoälyn hyödyntämistä ja uusia digitaalisia liiketoimintamalleja. Saksa haluaa olla ensisijainen valinta yrityksille, jotka toimivat datan ja tekoälyn parissa. Kyberturvallisuudella on tässä keskeinen rooli.

Ministeri painotti myös eurooppalaista yhteistyötä: EU:n sisämarkkinoiden digitalisointi 450 miljoonalle ihmiselle voisi luoda ”merkittäviä mahdollisuuksia kasvuun ja työllisyyteen”.

Saksan uusi digitalisaation ja valtion modernisoinnin ministeriö saa merkittävän roolin valtionhallinnon uudistuksessa. Mediatietojen mukaan Merzin hallituksen päätöksellä perustettava ministeriö keskittää useita keskeisiä digitehtäviä yhteen yksikköön. Sen vastuulle siirtyvät valtion IT-ohjaus, kyberturvallisuus, IT-infrastruktuurin hallinta, valtion verkot sekä valtion IT-menojen koordinointi. Tähän saakka nämä tehtävät ovat jakautuneet liittokanslerinviraston lisäksi oikeus-, liikenne-, talous-, sisä- ja valtiovarainministeriöiden kesken. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa hallintorakenteita ja nopeuttaa digitalisaatiota.

Poikkeuksia kuitenkin jää: passien ja henkilökorttien digitalisointi sekä kansallinen identiteetinhallinta säilyvät edelleen sisäministeriön vastuulla. Digitalisaatioministeri Karsten Wildberger osallistuu jatkossa kaikkien merkittävien IT-hankintojen ohjaukseen koko liittovaltion tasolla – puolustus-, poliisi-, turvallisuus- ja verohallinnon hankkeita lukuun ottamatta. Verohallinto saa oman IT-palveluntuottajansa, joka sijoitetaan valtiovarainministeriön alaisuuteen.

Uuden ministeriön johtoon on nimitetty Karsten Wildberger, joka siirtyy tehtävään yksityiseltä sektorilta. Wildberger on väitellyt tohtoriksi fysiikasta ja toiminut aiemmin mm. liikkeenjohdon konsulttina sekä johdossa yrityksissä kuten T-Mobile ja Vodafone. Vuodesta 2016 hän kuului energiayhtiö E.ONin johtoryhmään vastaten digitaalisen transformaation edistämisestä. Vuosina 2021–2025 hän toimi elektroniikkaketju MediaMarktin emoyhtiön Ceconomy AG:n toimitusjohtajana.

Saksan uusi talousministeri Katharina Reiche korosti virkaanastujaispuheessaan energia- ja ulkomaankauppapolitiikan keskeistä merkitystä. Hänen mukaansa huoltovarmuus on ykkösprioriteetti – esimerkiksi Iberian niemimaan kaltaisia sähkökatkoja ei saa päästä tapahtumaan. Energiapolitiikkaan tarvitaan hänen mukaansa "todellisuustarkistus".

Reiche haluaa synkronoida uusiutuvan energian tuotannon ja sähköverkon laajentamisen paremmin ajallisesti ja alueellisesti. Uusiutuvien lisäksi Saksassa on oltava myös ohjattavaa sähköntuotantoa, kuten uusia kaasuvoimaloita, joiden kokonaistehoksi kaavaillaan 20 gigawattia. Näiden rakentamiseen liittyvät tarjouskilpailut on tarkoitus käynnistää nopeasti. Lisäksi CCS- ja CCU-teknologioille (hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen) halutaan merkittävämpi rooli Saksassa.

Korkeita sähkönhintoja aiotaan hillitä muun muassa teollisuuden tukisähkönhinnan avulla. Yrityksiä kannustetaan solmimaan pitkäaikaisia kaasuntoimitussopimuksia ulkomaisten kumppaneiden kanssa, ja valtio tukee näitä poliittisesti.

Kilpailukyvyn parantamiseksi Reiche ajaa vetytalouden nopeaa käynnistämistä ja teollisuuden keskusten liittämistä vetyinfran runkoverkkoon. Siirtymävaiheessa ei käytetä ainoastaan vihreää vetyä, vaan kaikki vedyn tuotantomuodot ovat sallittuja. Koska jopa 70 % Saksan vetyntarpeesta on tuotava ulkomailta, ministeri painottaa energiakumppanuuksien ja rajat ylittävien infrastruktuurihankkeiden vahvistamista.

Puheessaan Reiche korosti myös aktiivisen ulkomaankauppapolitiikan merkitystä. Hänen mukaansa sen tulee jatkossa saada aiempaa vahvempi rooli Saksan talousstrategiassa.

Saksan uusi hallitus aikoo yksinkertaistaa, nopeuttaa ja digitalisoida julkisten hankintojen prosesseja liittovaltion, osavaltioiden ja kuntien tasolla. Tavoitteena on erityisesti helpottaa Mittelstandin eli pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin.

Keskeisiin toimiin kuuluu kynnysarvojen yhtenäistäminen kansallisessa lainsäädännössä ja niiden nostaminen erityisesti suorissa hankinnoissa ja neuvottelumenettelyissä. Tämä tarkoittaa, että tarjouskilpailu tulee pakolliseksi vasta suuremmissa hankinnoissa. Liittovaltion tasolla suorien toimitus- ja palveluhankintojen arvoraja nostetaan 50 000 euroon. Uusille, innovatiivisia palveluja tarjoaville startup-yrityksille suunnitellaan jopa 100 000 euron arvorajaa ensimmäisten neljän toimintavuoden ajaksi.

Hankintajärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen on myös suunnitteilla. Julkisiin hankintoihin otetaan käyttöön strateginen hankintajohtaminen, jonka tavoitteena on tehdä osallistumisesta mahdollisimman vähäbyrokraattista, digitaalista ja pk-yritysystävällistä. Yritysten kelpoisuus voitaisiin jatkossa osoittaa esimerkiksi valvotuilla järjestelmillä tai omaehtoisilla vakuutuksilla, ja todistustaakka sekä valvonta pidettäisiin mahdollisimman vähäisinä.

Myös valmisteilla oleva infrastruktuurin tulevaisuuslaki tuo helpotuksia julkisiin hankintoihin. Tavoitteena on kattaa nopeasti akuutit investointitarpeet hyödyntämällä vuoteen 2037 asti käytössä olevaa erityisrahoitusta, joka kohdistuu liittovaltion, osavaltioiden ja kuntien infrastruktuurihankkeisiin. Tämän myötä suunnittelu-, lupa- ja hankintamenettelyjä nopeutetaan. Uusi laki antaisi valituille hankkeille aseman ”erityisen yleisen edun mukaisina”, mikä mahdollistaisi niiden priorisoinnin ja nopeutetun käsittelyn. Mallina toimivat säännökset, joilla LNG-terminaalien rakentamista nopeutettiin energiakriisin aikana vuosina 2022–2023.

Lisäksi hallitus aikoo helpottaa hankintamenettelyjä myös puolustuksen ja tutkimuksen aloilla, mahdollistamalla yksinkertaistetut poikkeusmenettelyt näillä strategisesti tärkeillä sektoreilla.