Lähes neljä kymmenestä saksalaisyrityksestä (39,7 %) on parhaillaan ottamassa käyttöön eurooppalaista ohjelmistoa. Pohjoismaissa puolestaan 35,5 prosenttia yrityksistä suunnittelee ohjelmistojensa korvaamista eurooppalaisilla vaihtoehdoilla. Verkkokyselyyn osallistui yhteensä noin 1 800 IT-päättäjää Saksasta, Ranskasta sekä Tanskasta, Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Tutkimus toteutettiin keväällä 2026.
Saksassa eurooppalaisten ohjelmistojen käyttöönotto lähes kaksinkertaistui vuodessa
Jo vuonna 2025 noin viidennes saksalaisista IT-päättäjistä kertoi työskentelevänsä aktiivisesti eurooppalaisten ohjelmistojen käyttöönoton parissa. Vuonna 2026 osuus oli noussut lähes 40 prosenttiin.
Asennemuutosta kuvaa erityisen hyvin se, että eurooppalaisten IT-ratkaisujen käyttöönottoa vastustavien yritysten määrä on romahtanut. Vuonna 2025 lähes puolet vastaajista suhtautui ohjelmistovaihtoon kielteisesti, mutta vuonna 2026 osuus oli enää 4,6 prosenttia.
Samalla epävarmojen vastaajien määrä on vähentynyt merkittävästi. Vielä vuonna 2025 joka kuudes saksalainen IT-päättäjä ei osannut ottaa kantaa eurooppalaisten ohjelmistojen käyttöönottoon. Vuonna 2026 näin vastasi enää noin neljä prosenttia.
Pohjoismaissa usko Euroopan digitaaliseen omavaraisuuteen on vahvaa
Tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa pohjoismaisista IT-päättäjistä (68,4 %) uskoo Euroopan voivan saavuttaa digitaalisen suvereniteetin useimmilla osa-alueilla. Saksalaiset ja ranskalaiset IT-päättäjät suhtautuvat kehitykseen hieman varovaisemmin.
Lähes puolet pohjoismaisista vastaajista (49,5 %) pitää laajaa digitaalista riippumattomuutta vuoteen 2035 mennessä realistisena. Lisäksi 15 prosenttia uskoo Euroopan voivan saavuttaa täydellisen digitaalisen omavaraisuuden. Yhteensä lähes kaksi kolmesta pohjoismaisesta IT-päättäjästä (64,5 %) arvioi Euroopan saavuttavan digitaalisen suvereniteetin seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Tutkimuksen mukaan vahvaa luottamusta selittää Pohjoismaiden pitkä kokemus digitalisaatiosta: "Pohjoismaat ovat kokeneet digitaalisen murroksen aikaisemmin ja syvemmin kuin useimmat muut Euroopan alueet. Kun on nähty, kuinka nopeasti yhteiskunta pystyy uudistamaan digitaalisen infrastruktuurinsa, on helpompi uskoa, että sama onnistuu myös tulevaisuudessa."
Tämä havainto vastaa hyvin myös Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin kokemuksia.
Mitkä tekijät hidastavat eurooppalaisten IT-ratkaisujen käyttöönottoa?
Sekä Saksassa että Pohjoismaissa suurimmiksi esteiksi nähdään korkeat siirtymäkustannukset, puutteellinen tieto eurooppalaisista vaihtoehdoista sekä epävarmuus ratkaisujen teknisestä suorituskyvystä.
Pohjoismaissa korostuvat erityisesti tiedon puute eurooppalaisten IT-toimittajien tarjonnasta sekä huoli siirtymisen kustannuksista. Teknistä suorituskykyä epäilee vain noin joka neljäs vastaaja.
Saksassa puolestaan näkemykset jakautuvat tasaisemmin, ja noin joka kolmas IT-päättäjä pitää kaikkia kolmea haastetta yhtä merkittävinä.
Korkeita siirtymäkustannuksia pelkää:
- 34,6 % saksalaisista IT-päättäjistä
- 39,7 % pohjoismaisista IT-päättäjistä
Puutteellista tietoa eurooppalaisista vaihtoehdoista pitää ongelmana:
- 33,5 % saksalaisista vastaajista
- 42,0 % pohjoismaisista vastaajista
Riittämätöntä teknistä suorituskykyä pelkää:
- 31,0 % Saksassa
- 24,4 % Pohjoismaissa
Ei näe käyttöönotossa mitään esteitä:
- 5,7 % Saksassa
- 5,9 % Pohjoismaissa
Vaikka eurooppalaisten digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa pidetään monissa yrityksissä tarpeellisena, IT-päättäjät tunnistavat myös siihen liittyviä riskejä. Kaikkiaan kolme neljästä Saksan ja Pohjoismaiden IT-päättäjästä arvioi siirtymiseen liittyvän vähintään jonkinasteisia riskejä.
Miten Saksa, Ranska ja Pohjoismaat suhtautuvat eurooppalaisiin IT-ratkaisuihin kriittisessä ja julkisessa infrastruktuurissa?
Kaikilla kolmella tutkitulla alueella tuki eurooppalaisten digitaalisten ratkaisujen käytölle julkishallinnossa ja kriittisessä infrastruktuurissa on erittäin vahvaa. Ranska on kärjessä 93,6 prosentin kannatuksella, jota seuraavat Pohjoismaat (88,9 %) ja Saksa (87,5 %).
Keskimäärin 90 prosenttia kyselyyn osallistuneista IT-päättäjistä kannattaa eurooppalaisten digitaalisten ratkaisujen käyttöä julkishallinnossa ja kriittisen infrastruktuurin toimijoilla. Saksassa kannatus on noussut vuoden 2025 tutkimuksesta, jolloin vastaava osuus oli 84,4 prosenttia. Muiden alueiden IT-päättäjät osallistuivat tutkimukseen ensimmäistä kertaa vuonna 2026.
Millaiseksi digitaalinen suvereniteetti Euroopassa kehittyy vuoteen 2035 mennessä?
IT-päättäjiltä kysyttiin, kuinka realistisena he pitävät digitaalista riippumattomuutta vuoteen 2035 mennessä. Tulokset ovat selvästi myönteisiä:
Laajaa digitaalista riippumattomuutta vuoteen 2035 mennessä odottaa:
- 39,6 % saksalaisista vastaajista
- 49,5 % pohjoismaisista vastaajista
Riippumattomuutta ainakin keskeisillä osa-alueilla odottaa:
- 30,9 % saksalaisista IT-päättäjistä
- 28,3 % pohjoismaisista vastaajista
Täydellisen digitaalisen riippumattomuuden vuoteen 2035 mennessä uskoo mahdolliseksi:
- 15 % sekä Saksassa että Pohjoismaissa
Miksi Eurooppa tarvitsee digitaalista suvereniteettia?
Myran tutkimus nostaa esiin useita syitä, joiden vuoksi digitaalinen suvereniteetti on noussut eurooppalaisten yritysten agendalle.
Yksi keskeinen tekijä oli Microsoft Francen vuonna 2025 antama tieto siitä, että yritys on velvollinen luovuttamaan tietoja Yhdysvaltain viranomaisille, mikäli pyyntö perustuu asianmukaisesti laadittuun oikeudelliseen määräykseen. Tämä velvoite koskee tietoja riippumatta niiden fyysisestä sijainnista. Taustalla on yhdysvaltalainen CLOUD Act -lainsäädäntö, joka voi tietyissä tilanteissa velvoittaa yhdysvaltalaiset palveluntarjoajat luovuttamaan myös EU:ssa tallennettuja tietoja viranomaisille. Siksi Euroopassa säilytetyille tiedoille ei enää nähty olevan täyttä suojaa yksinomaan niiden sijainnin perusteella.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan "keskeinen havainto on, että datan hallinta ei riipu palvelinten sijainnista, vaan palveluntarjoajan rakenteesta, sovellettavasta oikeusjärjestelmästä ja operatiivisesta kontrollista".
CLOUD Act -keskustelun jälkeen seuraava osuus IT-päättäjistä on suunnitellut palveluntarjoajan vaihtamista:
- 32,4 % Saksassa
- 28,7 % Pohjoismaissa
Mistä saksalaiset yritykset saavat tukea siirtyessään eurooppalaisiin digitaalisiin palveluntarjoajiin?
Tutkimus korostaa, että Euroopan IT-osaaminen täydentää toisiaan erinomaisesti: "Saksalla on vahvaa laitteisto-osaamista ja syvää teollista asiantuntemusta. Ranskalla on kunnianhimoa tekoälyn kehittämisessä ja strategista suunnannäyttöä. Pohjoismailla on puolestaan kokemusta pilvipalveluista, vahva kyberturvallisuuskulttuuri ja käytännönläheinen toteutusosaaminen."
Tutkimuksen mukaan Euroopan tulisi yhdistää nämä toisiaan täydentävät vahvuudet yhteisen eurooppalaisen IT-arkkitehtuurin rakentamiseksi.
Deutsch-Finnisches Businessforum 2026: aiheena Suvereeni digitaalinen ja energia-infrastruktuuri
Deutsch-Finnisches Businessforum kokoaa 5.-6.10.2026 Müncheniin yritysmaailman, teknologia-alan ja politiikan keskeiset toimijat keskustelemaan Euroopan tulevaisuuden energia- ja digitaalisen infrastruktuurin ratkaisuista.
Ohjelmassa on korkeatasoisia keynote-puheenvuoroja, käytännön esimerkkejä, ajankohtaisia keskusteluja sekä runsaasti mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Tavoitteena on vauhdittaa uusia yhteistyöhankkeita ja liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille ja saksalaisille yrityksille.
Jos yrityksesi tavoitteena on vahvistaa digitaalista suvereniteettiaan ja rakentaa kilpailukykyä eurooppalaisten ratkaisujen varaan, ilmoittaudu mukaan jo tänään.