Vetysalan asiantuntijat molemmissa maissa olivat odottaneet tätä jo pitkään: 18. helmikuuta 2026 ministerit Reiche ja Multala allekirjoittivat Pariisissa järjestetyssä IEA:n ministerikokouksessa yhteisen aiesopimuksen yhteistyöstä vetytalouden infrastruktuurin, teknologian kehittämisen ja investointien edistämiseksi. Myös me odotimme sopimusta suurella mielenkiinnolla, sillä neuvottelut – joissa me eli Saksalais-Suomalainen Kauppakamari oli keskeisesti mukana – olivat käynnistyneet jo vuoden 2023 lopussa.
Yhtenä erityisenä painopisteenä sopimuksessa mainitaan investointien edistäminen vedyn ja vedyn jatkojalosteiden tuotantoon molemmissa maissa: ”Osapuolet edistävät aktiivisesti Saksan ja Suomen välistä vety-yhteistyötä sekä Itämeren alueen yhteistyötä houkutellakseen kansainvälisiä toimijoita investoimaan alueelle ja vauhdittaakseen vetytalouden kehitystä.”
Mitä Saksa ja Suomi ovat sopineet vetytaloudesta?
Aiesopimuksen johdanto-osiossa molemmat maat korostavat suotuisten taloudellisten puitteiden luomista suorille investoinneille erityisesti seuraaville aloille:
- puhtaan energian tuotanto
- teollisuuden ja muiden energiaintensiivisten loppukäyttäjäsektoreiden hiilestä irtautuminen
- vedyn jatkojalostus muiksi energiatuotteiksi, kuten uusiutuviksi, ei-biologista alkuperää oleviksi polttoaineiksi (RFNBO/Renewable Fuels of Non-Biological Origin)
Johdannossa todetaan myös, että tiivistyvä yhteistyö edistää globaalin energiasiirtymän vauhdittumista ja vahvistaa kansainvälistä energiaturvallisuutta. Samalla se tukee toimitusvarmuutta, kilpailukykyisiä markkinaolosuhteita ja erinomaisia investointiympäristöjä puhtaan energian arvoketjuissa molemmissa talouksissa.
Lisäksi todetaan, että edellytykset tehokkaiden puhtaan energian ja siihen liittyvien tuotteiden markkinoiden luomiselle Itämeren alueella osana EU:n sisämarkkinoita ovat suotuisat. Suomella on merkittävä uusiutuvan energian tuotantopotentiaali, Saksalla puolestaan laajat varastointimahdollisuudet.
Millä aloilla yhteistyötä tehdään konkreettisesti?
Aiesopimuksen pääosa määrittelee yhteistyön teemat ja toimintatavat seuraavasti:
- Investointiympäristön kehittäminen uusille vetyn arvoketjuille
Molemmat maat sitoutuvat luomaan kilpailukykyiset investointiedellytykset uusiutuvan ja muun puhtaan energian tuotannolle, vedyn tuotannolle sekä vedyn johdannaisten – kuten synteettisen metaanin, ammoniakin ja muiden kemikaalien – valmistukselle. Myös teollisuutta ja muita puhdasta energiaa hyödyntäviä sektoreita tuetaan kansallisten painotusten ja energiamiksin mukaisesti. - Itämeren vetymarkkinoiden ja infrastruktuurin rakentaminen
Tavoitteena on luoda vetymarkkinat Itämeren alueelle ja kehittää tarvittava infrastruktuuri, joka mahdollistaa kansallisten markkinoiden ja arvoketjuinvestointien syntymisen. - Yhteistyö EU:n avainohjelmissa
Täysimittaisten vetyn arvoketjujen rakentamiseksi maat tehostavat yhteistyötä EU:n keskeisissä ohjelmissa, jotka tukevat infrastruktuurin tasapainoista kehitystä ja ns. ”hydrogen valley” -keskittymiä. - PCI-putkihankkeiden tukeminen
Siirtoverkonhaltijoita ja hankekehittäjiä tuetaan Itämeren alueen PCI-putkihankkeiden toteuttamisessa.
Suomen kansantaloudelliset tavoitteet keskiössä
Sopimus huomioi erityisesti Suomen tavoitteet:
- Korkeampi kotimainen arvonlisäys
Suomi pyrkii nostamaan puhtaan energian kotimaisen käytön jalostusastetta. Tavoitteena on edistää alueellisia vetykeskuksia ja rakentaa kansallinen vetyinfrastruktuuri. Molemmat maat vahvistavat Suomen tavoitteen luoda vuoteen 2035 mennessä valtakunnallinen vetymarkkina, joka perustuu alueellisiin keskuksiin ja niitä yhdistävään infrastruktuuriin. - Saksalaiset investointituet Suomeen
Saksan talousministeriö sitoutuu edistämään saksalaisten investointitukimekanismien hyödyntämistä uusiutuvan vedyn ekosysteemiin tehtävissä investoinneissa Suomessa.
Energiaturvallisuus ja EU:n omavaraisuus
Rajanylittävä infrastruktuuri ja huoltovarmuus
Molemmat maat pyrkivät kehittämään ylimääräisen vedyn kuljetusinfrastruktuuria ja muita logistiikkaratkaisuja, jotka mahdollistavat puhtaan energian tuotannon ja varastoinnin EU:n Itämeren jäsenmaille. Tällainen infrastruktuuri vahvistaa EU:n energiaturvallisuutta ja omavaraisuutta sekä luo perustan eurooppalaisen vetytalouden laajentamiselle. Yhteistyötä tehdään myös kriittisen energiainfrastruktuurin valvonnassa, suojelussa ja resilienssissä.
Teknologinen yhteistyö
Dekarbonisaatioteknologiat
Yhteistyötä tehdään energiajärjestelmien hiilestä irtautumiseksi esimerkiksi älyverkkoteknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä vetytalouden avainteknologioissa, kuten elektrolyysereiden valmistuksessa ja puhtaan energian muuntoteknologioissa.
Mitkä ovat seuraavat askeleet?
Aiesopimus määrittelee myös konkreettiset jatkotoimet:
- Ad hoc -työryhmä
Ensimmäisessä vaiheessa perustetaan saksalais-suomalainen asiantuntijatyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti tai tarpeen mukaan. Se käsittelee vetypolitiikkaa, sovittuihin teemoihin liittyviä haasteita ja yhteisiä toimenpiteitä. Myös korkean tason virkamiehet tapaavat tarvittaessa. - Asiantuntijaorganisaatioiden tuki
Työryhmää tukevat useat keskeiset toimijat, joiden tehtävänä on koota arvoketjun toimijoita yhteen uusien investointien ja taloudellisen yhteistyön edistämiseksi. Näihin kuuluvat muun muassa Deutsche Energie-Agentur (DENA), Saksalais-Suomalainen Kauppakamari, Germany Trade and Invest (GTAI) sekä Hydrogen Cluster Finland.
