Aloitteen tälle yhteiselle aiesopimukselle teki Saksalais-Suomalainen Kauppakamari noin kaksi vuotta sitten. Viimeisten kahden vuoden ajan Saksalais-Suomalainen Kauppakamari on myös aktiivisesti edistänyt prosessia tarjoamalla markkina-asiantuntemustaan sekä hyödyntämällä laajaa ja merkittävää verkostoaan niin talouden kuin politiikan kentällä.
Julkilausuma on vahva viesti rajat ylittävän yhteistyön merkityksestä Eurooppalaisen vetytalouden kehitykselle. Vetytalouden arvoketjut ovat luonteeltaan kansainvälisiä ja tiivis maiden välinen yhteistyö on edellytys Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiselle ja puhtaan siirtymän onnistuneelle toteuttamiselle.
Yhteiset vahvuudet Euroopan vetytalouden ylösajoon
Suomi on yksi EU:n kilpailukykyisimmistä vihreän ja puhtaan vedyn tuotantopaikoista. Suomen keskeisiä vahvuuksia vetytaloudessa ovat runsas edullisen ja puhtaan sähkön saatavuus, merkittävä biogeenisen hiilidioksidin tarjonta vedyn jatkojalosteiden tuotantoon sekä vakaa ja kehittynyt teollinen toimintaympäristö.
Saksa puolestaan on sitoutunut tekemään vihreästä ja vähähiilisestä vedystä keskeisen perustan maan teolliselle kilpailukyvylle ja energiaresilienssille tulevina vuosikymmeninä. Euroopan suurimpana vedyn ja vedyn jatkojalosteiden markkinana sekä useiden johtavien vetyteknologiayritysten kotimaana Saksalla on merkittävä rooli eurooppalaisen vetytalouden ylös ajossa. Yhteistyö Suomen kanssa vahvistaa Saksan fokusta Itämeren alueen energiayhteistyöhön.
”Useita saksalaisyritysten kehityshankkeita jo käynnissä”
”Jo yli kaksi vuotta sitten aloimme viestimään Saksan ministeriöiden suuntaan Suomen merkittävästä potentiaalista vetytalouden toimijana ja Saksalle potentiaalisena yhteistyökumppanina. Nyt kahden vuoden määrätietoisen työn tuloksena yhteisen aiesopimuksen allekirjoittaminen luo perustan lisäarvoa tuottavalle vetytalouden kumppanuudelle Suomen ja Saksan välillä”, sanoo Suomalais-Saksalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller.
”Saksalaiset ja suomalaiset yritykset ovat jo useiden vuosien ajan tehneet tiivistä yhteistyötä vetyhankkeissa. Suomalaisissa pilottihankkeissa hyödynnetään laajasti saksalaista teknologiaa, ja lisäksi Suomessa on parhaillaan käynnissä useita saksalaisyritysten kehityshankkeita. Olemme erittäin iloisia siitä, että Suomi ja Saksa tiivistävät yhteistyötään nyt myös hallitustasolla. Tämä edistää osaltaan investointipäätösten syntymistä ja vahvistaa maiden välistä vetytalouden kumppanuutta entisestään”, Feller toteaa.
Saksalais-Suomalainen Kauppakamari ja H2Cluster Finland kokoavat yhteen vetyalan asiantuntijoita Suomesta ja Saksasta
Saksalais-Suomalainen Kauppakamari (AHK Finland) ja H2Cluster Finland ovat tukeneet yhteisen julkilausuman valmisteluprosessia markkina-asiantuntemuksellaan. Molemmat organisaatiot ovat jo useiden vuosien ajan tehneet yhteistyötä tuodakseen yhteen saksalaisia ja suomalaisia vetyalan toimijoita.
Tätä tarkoitusta varten Saksalais-Suomalainen Kauppakamari on perustanut erillisen ”saksalais-suomalaisen vetyryhmän” (saks. ”Deutsch-finnische Wasserstoff-Gruppe”), johon kuuluu suomalaisia ja saksalaisia yrityksiä. Lisäksi Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjesti tammikuussa 2025 tulevaisuuteen suuntautuneen työpajan, jossa suomalaiset ja saksalaiset vetyasiantuntijat keskittyivät vetytalouden hyväksyttävyyteen ja oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksiin Suomen vientiskenaarion näkökulmasta (tutustu julkaisuun tästä).