Keskusteluissa ja esitelmissä korostui ajatus siitä, että kiertotalous ei ole enää pelkkä kestävän kehityksen hanke, vaan yhä enemmän myös huoltovarmuuteen ja resilienssiin liittyvä strateginen kysymys. Puhujat painottivat, että kiertotalous vaatii systeemistä muutosta, jota yksittäinen yritys tai toimija ei voi toteuttaa yksin, vaan koko arvoketjun yhteistyötä tarvitaan.
Sääntely ei aina ole ajan tasalla
Samalla todettiin, että poliittinen tavoite kiertotalouden edistämisestä on selkeä, mutta sääntely ei aina pysy mukana muutoksessa. Vaikka sivuvirtojen ja raaka-aineiden hyödyntämisestä puhutaan paljon, osa sääntelystä käsittelee niitä edelleen jätteenä ja rajoittaa esimerkiksi materiaalien vientiä. Toisaalta esiin nostettiin myös esimerkkejä siitä, miten sääntely voi luoda kokonaan uusia markkinoita ja vauhdittaa kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa.
Kannattavat kiertotalousmallit
Useat käytännön esimerkit osoittivat, että kiertotalousmallit ovat jo nyt liiketaloudellisesti kannattavia. BMW:n mukaan kierrätetty litium on joissain tapauksissa edullisempaa kuin nk. neitseellinen materiaali. Lisäksi Outokummun tapauksessa kierrätysteräksen käyttö nähtiin selvästi positiivisena liiketoimintaratkaisuna - käytetty teräs on halvempaa kuin uusi teräs ja yrityksen tuotteissa kierrätysmateriaalin osuus on jopa 97 prosenttia.
Keskustelussa korostettiin myös yrityskulttuurin merkitystä. Yritykset, jotka onnistuvat rakentamaan kiertotalouteen perustuvan toimintakulttuurin osaksi organisaatiotaan, voivat saada siitä merkittävän kilpailuedun, jota kilpailijoiden on vaikea kopioida.
Sydämellinen kiitos vielä kaikille osallistujille, puhujille ja yhteistyökumppaneille!