Vienti Saksaan supistui – mutta ei dramaattisesti
Tammi–kesäkuussa 2025 suomalaiset yritykset veivät Saksaan tavaroita 3,6 miljardin euron arvosta, mikä merkitsee 19 %:n pudotusta edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tilastoja vääristää kuitenkin vuoden 2024 erikoistoimitus: risteilyalus, jonka arvo oli 690 miljoonaa euroa. Kun tämä kertaluonteinen vienti poistetaan vertailusta, vienti Saksaan oli laskenut vain 4,1 %, mikä on lähellä Suomen kokonaisviennin 3,5 prosentin kasvua samalta ajalta.
Vahvat ja heikot tuoteryhmät
Paperi- ja kartonkituotteiden vienti Saksaan kasvoi 4,1 % ja moottoriajoneuvojen 8,7 %. Lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden vienti nousi jopa 71 %, mikä heijastaa teollisuuden vahvaa jalansijaa lääkekehityksessä ja -valmistuksessa.
Merkittävimmät laskijat olivat sähkö- ja elektroniikkateollisuus (−31,2 %), teollisuuden erikoiskoneet (−20,3 %) sekä instrumentit ja mittalaitteet (−5,3 %). Lasku näissä ryhmissä indikoi investointien hidastumista ja kysynnän heikkenemistä Saksassa.
Globaali kysyntä vaikuttaa suoraan Suomeen
Vientilukujen lasku ei ole yllätys ottaen huomioon globaalin talousympäristön: Yhdysvaltain protektionistiset toimet, EU-alueen vaisu kasvu ja kuluttajakysynnän heikkous. Suomen vienti on rakenteellisesti sidoksissa Saksan teollisuustuotantoon, ja Saksan kysynnän hiipuminen näkyy nopeasti myös suomalaisten vientiyritysten tilauskannoissa.
Kasvuodotukset vuodelle 2026
Saksalaiset yritykset pidättäytyivät investoinneista alkuvuonna, mutta investointisyklin ennakoidaan kääntyvän vuoden 2025 lopulla. Ifo-instituutti ennustaa Saksan bruttokansantuotteen kasvavan 1,6 % vuonna 2026, mikä olisi selvä piristys nykytilanteeseen. Kasvua vauhdittavat Saksan hallituksen miljardiluokan erillisrahastot, jotka kohdennetaan infrastruktuuriin, ilmastotoimiin ja puolustukseen. Tämä heijastuu todennäköisesti myönteisesti myös suomalaisten vientiyritysten tilauskantoihin.
Tuonti Saksasta vahvistui
Suomen tuonti Saksasta kasvoi samana ajanjaksona 0,7 %. Kasvu indikoi, että suomalaiset yritykset jatkavat investointejaan koneisiin, laitteisiin ja välituotteisiin. Saksalaiset investointihyödykkeet ovat edelleen kriittinen osa Suomen teollisuuden arvoketjuja, erityisesti teknologia- ja autoteollisuudessa.
Saksan-viennin voittajat ja häviäjät
Saksaan vietiin erityisesti:
- paperia ja pahvia sekä tuotteita niistä (n. 500 milj. €, +4,1 %)
- moottoriajoneuvoja (n. 400 milj. €, +8,7 %)
- lääkevalmisteita ja farmaseuttisia tuotteita (yli 120 milj. €, +71,2 %).
Laskua nähtiin seuraavissa suurissa tuoteryhmissä:
- sähkökoneet ja -laitteet (n. 330 milj. €, −31,2 %)
- toimialojen erikoiskoneet (n. 145 milj. €, −20,3 %)
- kojeet ja mittarit (n. 130 milj. €, −5,3 %).