Monet johtajat olettavat, että hierarkkisemmissa yhteiskunnissa johto tekee päätökset ylhäältä alaspäin, ja tasa-arvoisemmissa kulttuureissa päätökset tehdään ryhmäkonsensuksella. Hierarkia ja päätöksentekoprosessit eivät kuitenkaan aina korreloi. Ja jos johtaja sekoittaa nämä kaksi, hän tekee todennäköisesti virheitä sopeuttaessaan johtamistyyliään eri kulttuureihin ja tilanteisiin. Tällöin konfliktien ja väärinkäsitysten riski kasvaa.
Saksassa johtajat päättävät
Saksalaiset ovat selvästi hierarkkisempia kuin suomalaiset. Silti päätöksentekoprosessiin osallistuu Saksassa paljon ihmisiä, ja päätöksenteon valmisteluun käytetään paljon aikaa. Tämän jälkeen päätöksen läpivieminen on yllättävän nopeaa, koska taustalla on kaikkia tyydyttävä konsensus ja johto on saanut kaiken tarvittavan tiedon päätöksenteon tueksi. Kun päätös on tehty, sitä ei peräytetä kevyin perustein.
Eroja tiimin roolissa
Yksi keskeisimpiä kysymyksiä onkin, miten tiimin rooli eroaa Saksassa ja Suomessa. Saksassa tiimin tehtävänä on toimittaa johdolle kaikki tarvittava tieto päätöksenteon tueksi ja johto tekee lopullisen päätöksen. Päätöksentekoa ei ole delegoitu tiimin jäsenille kuten Suomessa, eivätkä tiimit ole lähtökohtaisesti itseohjautuvia kuten Suomessa.
Viime vuosisadan aikana länsimaissa johtamistrendi on ollut hierarkkisten johtamisprosessien hylkääminen. Johtamisesta on haluttu tehdä osallistavampaa. Mutta asenne auktoriteettia kohtaan on silti yksi huomattavimmista eroista myös Saksan ja Suomen liikekulttuurien välillä.
Konsensus päätöksenteon taustalla
Tuoreehkon Harvard Business Review'n artikkelin mukaan johtamiskulttuurit voidaankin jakaa neljään eri malliin: tasa-arvoiseen, ylhäältä alaspäin johtamiseen, hierarkkiseen, ylhäältä alaspäin johtamiseen, tasa-arvoiseen ja konsensushakuiseen johtamiseen sekä hierarkkiseen ja konsensushakuiseen johtamiseen.
Suomessa yleinen johtamistyyli on tasa-arvoinen ja konsensushakuinen. Johdon yksi tärkeimmistä tehtävistä on mahdollistaa ja resursoida; päätöksenteko on usein delegoitu tiimille.
Saksassa johtamistyyli on hierarkkinen mutta konsensushakuinen, mikä voi johtaa siihen, että päätöksen valmistelu vie kauemmin aikaa kuin Suomessa, mutta varsinainen päätöksenteko voi olla jopa nopeampaa kuin Suomessa.
