Kiertotalous vauhdittaa siirtymää kohti kestävämpää ja resurssiviisaampaa taloutta

”Kiertotalous on keskeinen vipu raaka-aineiden kulutuksen vähentämiseksi”

Näin sanoo WWF Saksan kiertotalousasiantuntija Kai Schwehm. Kiertotalous voi olla keskeinen osa ratkaisua moniin aikamme haasteisiin kohti kestävämpää taloutta ja arvokkaiden raaka-aineiden hyödyntämistä sivuvirroista. Keskustelimme hänen kanssaan näistä teemoista.

Saksan hallitus julkaisi kansallisen kiertotalousstrategiansa vuoden 2024 lopussa; Suomi oli tehnyt niin jo vuonna 2016. Mutta strategiaa on myös seurattava toteutus. Missä vaiheessa kehitys on nyt?

Suomen ja nyt myös Saksan kansallisten kiertotalousstrategioiden myötä on ensimmäistä kertaa olemassa selkeät poliittiset linjaukset, joissa kiertotalous on nimetty tulevaisuuden talous- ja teollisuuspolitiikan suuntaviivaksi. Nykyinen raaka-aineiden kulutus – noin 16 tonnia henkilöä kohti vuodessa – nostetaan nyt selkeästi esiin, ja tavoitteena on WWF:n määrittelemä ekologisesti kestävä taso, noin 6–8 tonnia per henkilö vuodessa. Yrityksille nämä linjaukset tarjoavat suunnan, minkä vuoksi kiertotalous on noussut monilla toimialoilla johtoryhmien agendalle ja on vakiintunut osa strategiakeskustelua. Suuryrityksissä syntyy omia rooleja ja tiimejä kiertotalouden edistämiseen, ja rinnalle kasvaa dynaaminen startup-kenttä, joka kehittää uusia liiketoimintamalleja ja kiertojen vaatimaa infrastruktuuria.

Kiertotalous kehittyy nopeasti pelkästä jätehuollosta ja kierrätyksestä laajempaan kokonaisuuteen. Yhä enemmän painottuvat arvokkaammat ratkaisut: liiketoimintamallien uudistaminen, käyttöön perustuvat palvelumallit (pay-per-use), jakamistalous, tuotteiden elinkaaren pidentäminen korjauspalvelujen avulla sekä käytettyjen tuotteiden kunnostus ja uudelleenvalmistus (remanufacturing). Näillä ratkaisuilla voidaan avata uusia tulonlähteitä ja kilpailuetuja sekä samalla vähentää merkittävästi luonnonvarojen kulutusta ja ympäristökuormitusta.

Haasteena on kuitenkin edelleen suuri kuilu vision ja käytännön toteutuksen välillä. Se, voidaanko kiertotalouden liiketoimintamalleja kasvattaa laajempaan mittakaavaan, riippuu edelleen vahvasti tuotteesta ja liiketoimintalogiikasta. Monet kokeilut jäävät pilottihankkeiksi, koska niiden skaalaaminen kaatuu oletettuihin kustannuksiin: perinteinen lineaarinen malli näyttäytyy yhä näennäisesti kannattavampana. Uusien palautusjärjestelmien, kumppanuuksien tai prosessien kustannukset huomioidaan täysimääräisesti, mutta taloudellisia ja ympäristöllisiä hyötyjä – kuten ulkoistettujen tuotantokustannusten vähenemistä, pitkän aikavälin riskien pienentymistä ja tulevaa muutosta infrastruktuurissa, teknologiassa ja sääntelyssä – ei oteta riittävästi huomioon.

Mitkä yritysten kehittämät ratkaisut ansaitsisivat enemmän huomiota?

Menestyvät yritykset ennakoivat tulevaa, rakentavat vaihtoehtoisia skenaarioita ja johtavat niistä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia, joilla ne edistävät kiertotaloutta sekä omassa toiminnassaan että koko ekosysteemissä. On jo nyt joukko liiketoimintamalleja, jotka näyttävät konkreettisesti, miten tämä voi toimia.

Yksi hyvä esimerkki on Hilti Fleet Management. Sen sijaan että yritys myisi koneet ja työkalut asiakkaille, Hilti tarjoaa niitä palveluna käyttöperusteisesti. Asiakkaat saavat aina ajantasaisen kaluston työmaille, voivat reagoida joustavasti käyttöpiikkeihin ja muuttaa suuret kertaluonteiset investoinnit ennakoitaviksi käyttökuluiksi.

Hilti säilyttää koneiden omistajuuden – ja samalla materiaalien omistajuuden. Tämä luo vahvan kannustimen korkeaan laatuun, helppoon huollettavuuteen ja korjattavuuteen, sillä taloudellinen kannattavuus riippuu laitteiden pitkästä käyttöiästä ja korkeasta käyttöasteesta. Ensimmäisen käyttöjakson jälkeen tuotteet voidaan kunnostaa, vuokrata uudelleen tai kierrättää materiaalipuhtaasti. Tämä luo mallin, joka yhdistää taloudellisen tehokkuuden resursseja säästävään kiertotalouden käyttöön.

Missä näet tulevaisuuden potentiaalin?

Kiertotalouden täysi potentiaali toteutuu vasta, kun politiikka, teollisuus ja yhteiskunta sitoutuvat johdonmukaisesti kiertotalouden periaatteisiin. Tämä alkaa kiertotalousekosysteemien suunnittelusta – mukaan lukien tarvittava teknologia, infrastruktuuri ja prosessit. Lisäksi tarvitaan toimialojen yhteisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat tuote- ja materiaalidatan systemaattisen keräämisen, kuten digitaalinen tuotepassi (Digital Product Passport). Tällainen tieto antaa yrityksille mahdollisuuden arvioida tuotteidensa todellista kestävyyttä ja viestiä siitä standardoidulla tavalla.

Tämän potentiaalin toteuttamiseksi tarvitaan selkeitä poliittisia suuntaviivoja ja kohdennettuja investointeja – esimerkiksi Saksan huipputeknologiaohjelman kaltaisten ohjelmien ja erityisten liittovaltion rahastojen, erityisesti Ilmasto- ja muutosrahaston, kautta.

Yhtä tärkeää on yhteiskunnallinen siirtyminen kohti kiertotaloutta: uudelleenkäytettävien järjestelmien hyväksyminen ja käytettyjen tuotteiden johdonmukainen palauttaminen niiden elinkaaren lopussa – helposti saavutettavien yhteyspisteiden, kuten myymälöiden, vähittäiskauppaketjujen tai kotinoutojen, kautta. Tällä tavoin materiaalit ja toiminnallinen arvo löytävät tiensä takaisin teollisiin kiertokulkuihin sen sijaan, että ne katoaisivat jätteenä.